Pomppulinnan kreivi – Tukaani
Pomppulinnan kreivi -yhtyeen perustivat muista monille tutuista yhtyeistä tunnetut viisi soittajaa, joiden taustalta löytyy Paukkumaissia, Bruunin jengiä ja Shavaa. Yhtye perustettiin jo vuonna 2012, ja se on tehnyt keikkoja päiväkodeissa ja ala-kouluissa Konserttikeskuksen kautta, jonka sivuilta löytyy mainioita livetallenteita keikoilta. Aika oli kypsä vuonna 2016 omalle levylle, jonka tuotti kuubalaisen musiikin koulutukseen erikoistunut Rumba-Akatemia. Rumban ja muunkin latinalaisen musiikin rytmit välittyvät iloisuutena ja positiivisena meininkinä levyllä. Bändi kuvailee musiikkiaan sivuillaan osuvasti näin: ”…uutta lastenmusiikkia kuvastaa parhaiten ajatus linnusta, joka maiden ja kulttuurien rajoista piittaamatta lentää vapaana pysähtyen aina siellä, missä rytmit ovat kaikkein mukaansatempaavimmat.”
Levyllä on kappaleita hyvin erilaisista aiheista merirosvoelämästä, viidakon lintujen kautta madon möngintään. Halki levyn kulkevana punaisena lankana onkin musiikillinen iloittelu ja leikittelevät rytmit. Yksi levyn harvoista kappaleita, joissa näitä elementtejä ei ole, on levyn parasta antia edustava Yksinäinen merirosvo. Se poikkeaa tyypillisestä merirosvolaulusta tuoden esiin merirosvon haikean kaipuun kotiin. Melankolisen tunnelman rikkoo ainoastaan taistelun tuoksinaa kuvaava osio, joka kasvattaa sähkökitaroineen ja kuorolauluineen kappaleen eeppisiin mittoihin rauhoittuakseen jälleen biisin loppua kohden. Meriteemaan liittyy myös toinen levyn monista helmistä. Erkka on yksi parhaista biisiksi taittuneista kalajutuista ikinä. Erkka on haukien Houdini, joka karkaa kalastajiltaan ja jättää kiusallaan nimikirjaimensa päivämäärän kera pyyntivälineisiin. Kalastukseen liittyy usein madot, joista yhdestä erityisen rytmikkäästä yksilöstä kertoo kappale Salsamato. Kappaleen rytmit viekoittelevat tanssilattialle paatuneimmankin seinäpenkin kuluttajan. Musiikillisen iloittelun lisäksi levyltä löytyy viljalti myös sanallista oivallusta. Svengaavassa Haukotutti-kappaleessa katsotaan elämää suuhun työnnettävän, usein erilaisia kiperiä tilanteita lievittävän imuesineen vinkkelistä. ”Minä haluaisin tittelin herra apulaispäällikkö vikkelin, sillä silloin olen tutti paikallaan, kun on parkuminen saatava loppumaan, sanoi tutti ja sitä haukotutti.” Aavikkolaulu puolestaan kuvastaa hienosti sitä musiikin kulttuurista vapautta, johon bändi itse viittaa lintuvertauksessaan. Vauhdikkaassa itämaisessa rytmissä aavikkotuulen siivittämänä sekoittuvat taidokkaasti kotipiha, aavikko ja Välimeri sujuvasti toisiinsa. Hiukan harvinaisempia soittimia levyllä kuullaan esimerkiksi levyn nimikkokappaleessa Tukaani, jossa viidakon rytmejä puhallellaan andihuiluilla, ja myös tres-kitaran säveliä on levyn kappaleilla kuultavissa.
Tukaani on hienon omaperäinen levy, jossa sekä soitin-, että lauluosuudet toimivat upeasti yhteen. Jotkut levyn kappaleista ovat poikkeuksellisen pitkiä lastenlevylle, mutta ne jaksavat kantaa itsensä hienosti alusta loppuun. Pomppulinnan kreivin mainioon meininkiin voi tutustua esimerkiksi Youtuben kautta. Bändi itse on kuvannut esikoislevyään ”Törkeen päheen kovaksi”, ja itsearviossaan he ovat täysin oikeassa.
A-J Luhtavaara ja Jerkka Laakkonen