Avoin kirje IFPI:lle
Hei Suomen musiikkituottajat,
Otamme yhteyttä teihin tällä avoimella kirjeellä yhteiskunnallisesti erittäin tärkeän asian takia. Emma Gaalan kategorioista on poistettu lastenmusiikki, vaikka säännöissä ja arvoissa mainitaan se edelleen. Me olemme hyvin huolissamme tästä tekemästänne ratkaisusta.
Suomen väestöstä 15,1% (tilanne 31.12.2022, tilastokeskus 2023) on 0–14-vuotiaita. Tällä 15,1%:lla on oikeus omaan musiikkiinsa ja omaan musiikkikulttuuriinsa ja sitä heille tekee satoja alan ammattilaisia. On uskomatonta huomata, että valtakunnan suurin musiikkialan palkintogaala lakkauttaa tällaisen kategorian. Lastenmusiikin genren sisällä tehdään kaikkea punkista folkin kautta klassiseen. Se, jos mikä, on monipuolinen genre, jonka sisälle mahtuu paljon hyviä ehdokkaita. Me Lastenmusiikki ry:ssä järjestämme vuosittain Lastenmusiikin omaa Jellonagaalaa. Se järjestetään tänä vuonna jo kuudetta kertaa. Ehdotuksia genren sisäisiin eri kategorioihin tulee vuosittain huomattava määrä, jotka monipuolisista ammattilaisista koostuvat raadit käyvät läpi. Kyse ei siis voi olla siitä, etteikö kategoriaan olisi tarpeeksi hyviä ehdokkaita!
Suomessa tehdään ja kehitetään monipuolista ja arvostettua lastenmusiikkia ja lastenmusiikkikulttuuria. Sitä tehdään lapset ja lasten eri kehitysvaiheet huomioiden, eri musiikkityylejä hyödyntäen ja lastenmusiikin funktionaalisuus ymmärtäen. Radiosoittoa lastenmusiikilla ei juurikaan ole, sillä YLE on lakkauttanut lastenohjelmat radiosta vuoden 2011 lopussa eikä kaupallisilla kanavilla ole lastenohjelmia tarjonnassaan. Sen sijaan lastenmusiikilla on omat seuraajansa Spotifyssa, YouTubessa ja muissa striimauspalveluissa. Kuuntelu- ja katselumäärät vaihtelevat genren laajuuden vuoksi muutamista sadoista miljooniin. Yle Areenan lapsille suunnattuja, genren ammattilaisten tekemiä, audio-ohjelmia kuunnellaan päivittäin Hangosta Utsjoelle, puhumattakaan YLEn lastenohjelmien musiikkitarjonnasta, joka kasvaa koko ajan. Lastenmusiikin ammattilaisia löytyy myös striimauspalveluiden ulkopuolelta ja aika moni artisti myy myös ihan fyysisiä levyjä huomattavat määrät.
Lastenmusiikkikonsertteja järjestetään ympäri Suomen viikoittain. Konsertteja on isojen konserttitalojen ohjelmistoissa, pienten konserttitalojen ohjelmistoissa, sinfoniaorkesterien yhteistyöproduktioina, festivaaleilla (klassinen, folk, rock, indie), yhdistysten ja paikallisten toimijoiden järjestämissä tapahtumissa sekä artistien itse tuottamissa konserteissa. Monen lastenmuusikon keikkakalenteri pitää sisällään useita kymmeniä konsertteja vuodessa, toisilla luku ylittää sadan. Suurin osa lastenmusiikin tekijöistä työllistää itse itsensä siinä erinomaisesti onnistuen. Sen lisäksi Konserttikeskus järjestää vuosittain 1200–1500 päiväkoti- ja koulukonserttia sekä työpajoja ympäri Suomen. Toiminta on ollut jo käynnissä 60 vuotta ja työllistää vuosittain yli 80 lastenmusiikin ammattilaista. Ei siis voi olla kyse siitä, etteikö genressä tapahtuisi tarpeeksi. Genrestä ei juurikaan tehdä medianostoja, joten onko kyse vain siitä, että genren ammattimaisuus ja laajuus on jäänyt teiltä huomaamatta?
Lastenmusiikin kategoria on ollut mukana Emma Gaalassa vuodesta 2004 lähtien. Sen kategorian valinnasta on useimmiten vastannut lapsiraati. Tämä jo itsessään on ollut lastenmusiikin erittäin laajalle genrelle erikoinen tilanne, sillä musiikkia tehdään 0–14-vuotiaille ja eri lapsuuden vaiheissa kuunnellaan erilaista musiikkia. Samanikäisistä lapsista koostuva raati jättää ulkopuolelle aika monta ikävuotta, kehitysvaihetta ja myös musiikkimakua. Lastenmusiikin Emma-palkinnon soisi tulevan myös vertaisilta ammattilaisilta tai ihan asiantuntijaraadilta. Kategorian kehittämisen sijaan se on nyt päätetty jostain syystä hävittää. Miksi on näin ja mitä te aiotte tehdä näin suuren kategorian eteen tulevaisuudessa?
Jos Suomen musiikkituottajien järjestämä, valtakunnan suurin musiikkigaala jättää kokonaan lastenmusiikin pois palkintokategorioista, joiden pitäisi heijastaa Suomen laajaa musiikkikenttää, niin sen lisäksi, että teko on järjetön, se myös antaa viestin eteenpäin siitä, että lastenmusiikkia ei täällä tehtäisi ammattimaisesti tai ei sitä ainakaan tarvitse arvostaa. Lastenkulttuurin merkityksestä ja tärkeydestä on kuitenkin aivan toisenlaista dataa luettavissa Kulttuuribarometri
2022:ssa, jossa 69% kaikista vastaajista piti lastenkulttuurin tapahtumia tärkeinä tai melko tärkeinä.
Teillä on vastuu myös Emma Gaalan medianäkyvyyden vuoksi huolehtia siitä, että Gaala antaa kattavan kuvan Suomen musiikkikentästä. Nyt te olette kokonaan leikkaamassa sieltä genren, joka on sisällöltään äärimmäisen laaja. Lastenmusiikin kategoria on tarpeen, jotta kaikille muille genreille löytyy kuluttajia tulevaisuudessakin. Lastenkulttuuri ja -musiikki on muutenkin alakynnessä medianäkyvyyden suhteen. Lastenmusiikin funktionaalisuutta ja tärkeyttä ei tule väheksyä. Jos lastenmusiikkia ei nosteta esiin yhdessä muiden musiikkigenrejen kanssa, niin mihin tämä arvovalinta perustuu ja miten aiotte korjata tilanteen?
Erittäin huolestuneena tilannetta seuraten,
Maiju Kopra puheenjohtaja Lastenmusiikkiyhdistys
Kaija Kärkinen puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät
Aleksi Valta
toiminnanjohtaja
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
Lähteet:
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestorakenne, https://www.konserttikeskus.fi
https://skr.fi/serve/kulttuuritutkimus-2022
