Mimmit – Vuodenajat
Mimmit ovat tehneet ansiokkaasti kansanperinteestä kumpuavaa lastenmusiikkia jo kymmenen vuotta. Pauliina Lerchen ja Hannamari Laukkasen muodostama duo on viettänyt juhlavuottaan konsertoimalla ympäri Suomea ja julkaisemalla kokoelmalevyn. Sekä konserteissa että levyllä on yhdistävänä tekijänä ystävyys. Mimmeillä on alusta alkaen ollut selkeä ja tyylikäs linja sekä musiikissaan että kaikessa muussakin tekemisessään. Yhtyeen kotisivuihin tutustuessaan, www.mimmit.com, pääsee näkemään Meri Mortin suunnitteleman graafisen ilmeen, tutustumaan Mimmit-animaatioihin ja kaikkeen muuhun yhtyeeseen liittyvään. Sivut löytyvät suomen lisäksi myös ranskaksi, englanniksi, japaniksi ja kiinaksi. Duo on saanut levyilleen mukaan erittäin meritoituneita muusikoita, niin tälläkin kertaa. Levyllä soittavat mm. Peter Lerche, Esa Kotilainen, Abdissa ”Mamba” Assefa ja Matti Kallio. Myös tavanomaisuudesta poikkeavat soittimet ovat päässeet tällekin levylle. Tällaisia soittimia ovat mm. low whistle (irlantilainen tinapilli, jolla soitetaan matalia ääniä), bassoharmonikka ja oktaavimandoliini. Levyn kappaleiden sanoitukset ja ääninäytteet löytyvät yhtyeen verkkosivuilta, ja kansilehdellä on pieni tarina kuvituksineen jokaisesta laulusta.
Suurin osa levyn kappaleista on yhtyeen omaa tuotantoa, mutta joukkoon on valittu myös muutama lastenmusiikkiklassikko. Lohikäärme Puff on useimmille tuttu folklaulu yli viidenkymmenen vuoden takaa, ja sen on tehnyt aiemmin suomeksi mm. Brita Koivunen. Kappale on saanut onnistuneen ja raikkaan sovituksen mainioine välisoittoineen. Tarinassa riittää kerroksia ja kerrontaa sekä lapselle että aikuiselle. Heti seuraavana levyltä löytyy M.A. Nummisen tulkitsemana suosioon noussut Minä soitan harmonikkaa. Mimmien näpeissä harmonikka saa kyytiä iloisen slaavilaisen tunnelman kannattelemana. Kolmantena tuttuna lauluna mimmimäisen sovituksen on saanut Nissepolkka.
Levy lähtee liikkeelle kahdella keväisellä kappaleella. Kevätlaulussa huudetaan ronjamaisesti riemukasta keväthuutoa metsille ja vuorille. Laulu on omaperäinen rytmitykseltään, mutta sekä laulajat että soittajat pärjäävät sen kanssa erinomaisesti. Sakura jatkaa keväistä tunnelmaa japanilaisissa maisemissa kirsikankukkien tuoksuessa. Kappaleessa viitataan hauskasti heidän aiemmassa tuotannossa esiintyneeseen Persikkapoikaan. Kesään siirryttäessä tehdään Juhannustaikoja reippaan kansanmusiikkimaisella säestyksellä. Juhannukseen liittyviä uskomuksia löytyy iso liuta; mm. kukkia tyynyn alla, virvatulia ja kukkiva saniainen. Kaunis Kaarnalaiva -laulu johdattaa kuulijat rennon, letkeän ja aurinkoisen Kesäreggaen äärelle. Rytmin letkeys on valitettavasti liikaakin vaikuttanut sanoittajan kynään, ja jälki ei ole muun levyn kanssa samalla tasolla. Syksyinen On hirviöt liikkeellä voisi sopia mainiosti vaikka lasten halloween-juhliin. Siinä seikkailevat tutut otukset peikoista kummituksiin ja maahisiin mutta ei liian pelottavalla tavalla. Karhun kehtolaulu johdattelee kuulijat syksystä talveen tunnelmallisesti kanteleen säestyksellä. ”Tippuu lehdet puista, syksy tulla saa, enkä kohta muista kesää ollenkaan. Taivaan kannen suista sade putoaa, metsää lokakuista kuura koristaa”. Talvilauluista onnistunein on Talvista unta, jossa eläimet asettuvat talviunille. Kappaleesta saisi helposti vaikka hienon joulujuhlaesityksen.
Vuodenajat jatkaa Mimmien korkeatasoista musiikillista linjaa. Toivottavasti virtaa ja musiikillista iloa riittää vielä ainakin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.
A-J Luhtavaara ja Jerkka Laakkonen