Konsonanttien kolinaa lyyrisille lapsille
Martti Suosalo, Vuokko Hovatta ja Seela Sella
Säveltänyt Anna-Mari Kähärä
Sanoitukset Laura Ruohonen
Laura Ruohosen ylistetyn ja lasten rakastaman runoteoksen Allakka pullakan pohjalta sai vuonna 2011 Helsingin kaupunginteatterissa kantaesityksensä lastennäytelmä Yökyöpelit, joka nousi suureen suosioon. Näytelmään pohjautuva loruseikkailu siirtyi vielä 13 osaiseksi televisiosarjaksi Pikkukakkosen yhteyteen alkuvuodesta 2015. Otavalta on saatavissa yhteisteos Yökyöpelit/Allakka pullakka, joka sisältää hienosti kuvittuna Ruohosen persoonallisia ja kiehtovia kieli-iloitteluita. Tätä loistavaa sarjaa täydentää vielä Yökyöpelit -levy, joka syystä palkittiin vuoden 2015 parhaana lastenlevynä Varhaisiän musiikinopettajat ry:n toimesta.
Yökyöpeleiden taustalta löytyy vahvaa osaamista. Sanoituksesta vastaa näytelmäkirjailija, dramaturgi, ohjaaja ja todellinen sanataituri Laura Ruohonen ja sävellyksistä musiikin moniosaaja Anna-Mari Kähärä, joka on muun osaamisensa lisäksi palkittu sukupuolelleen epätyypillisesti jazz-musiikin Yrjö-palkinnolla. Näytelmässä esiintyneet näyttelijät laulavat ansiokkaasti myös levyllä.
Jos haluaa itselleen sitkeän korvamadon, kannattaa kuunnella levyn avausraita Allakka pullakka, joka on loistavan levyn yksi hittibiiseistä. Se on macarena-tyyppinen, tarttuva pyllynveivauskappale, jonka kertosäe on hyvä esimerkki lyriikoiden hulvattomasta meiningistä. Levyllä seikkailevat näytelmästä ja tv-sarjasta tutut hahmot agenttinero Narun johdolla, jota esittää Martti Suosalo. Hahmolle on oma kappaleensa, jossa kerrotaan, että agenttinero on niin salainen, että hänellä on kaikki salaista pukukoodista kieleen ja salalaitteeseen, jolla voi vakoilla vaikka missä. Salakielellä niinkin yksinkertainen asia kuin litra maitoa vaatii pitkän rimpsun siansaksalta kuulostavia sanoja. Mahtimummeli, Seela Sella, esitellään kappaleessa Mahtimummeli määrää. Hän ohjeistaa muita omaan tiukkaan tapaansa, eivätkä määräykset välttämättä kuulosta ihan tolkullisilta: “Vappua pidetään jouluna ja koirankoppia kouluna, kaikki yöt pitää valvoa ja mummeleita palvoa!” Sarjan hahmoista nuorin, voittamaton Vauvakaani, ottaa yhteen vanhempiensa kanssa tutun asian tiimoilta kappaleessa Nuku, nuku. Kaunis ja melodinen tuutulaulu saa hieman toisenlaisia sävyjä nukutettavan vauvan tinkimättömän asenteen vuoksi. Uneen tuudittamiseen löytyy levyltä myös kauniita kappaleita ilman anarkistista otetta. Musu mui ja levyn päättävä Syviin vesiin ovat molemmat erinomaisen taidokkaasti toteutettuja herkän tunnelmallisia lauluja. Täysin toisiin tunnelmiin päästään hersyvän hauskassa laulussa Ällinpuutetta hollilla, jossa irrotellaan oikein kunnolla: Kahelin kahjosta, höperön hölmöstä, pölvästin pölhöstä… eron huomaa mm. luonteesta, luustosta ja elintavoista. Iljettävä imulima on jo nimensä puolesta ihanalla tavalla yököttävä laulu. Kuunteleppa sitä lasten kanssa ja koita estää kikatus, kun myrkkykakkua syönyt vieras röyhtäilee ja pieree. Kokonaisia tarinoitakin mahtuu kappaleiden joukkoon, kuten Lammas jonka Hukka peri. Siinä leikitellään sanojen monimerkityksellisyydellä; Lampaan viulu soi ja laatimansa testamentin perusteella hänet Hukka perii.
Tämä sanojen ja sävelten ilotulitus soveltuu mainiosti myös isompien lasten tai jopa perheen vanhempien nautiskeltavaksi. Herkutteluelämystä olisi voinut vielä parantaa sillä, että sanoitukset olisivat myös sisältyneet kansilehteen. Joka tapauksessa loistava levy on nonsensen juhlaa parhaimmillaan.
A-J Luhtavaara ja Jerkka Laakkonen